Pelko työpaikalla voi syntyä monesta syystä – asiakkaiden uhkailuista, väkivallan uhasta, epäselvistä tilanteista tai yksinkertaisesti siitä, ettei tiedä, miten toimia, jos tilanne eskaloituu.
Moni työntekijä ei ehkä tunnista pelkoa heti. Usein se näkyy vain jännityksenä kehossa, levottomana unena tai jatkuvana varuillaan olemisena. Mutta keho ja mieli kyllä huomaavat: stressihormonit nousevat, hengitys tihenee ja ajattelu kaventuu.
Kun työntekijä tekee työnsä pelon varjossa, hän ei ole täysin läsnä työssään. Osa energiasta menee varautumiseen, ei työn tekemiseen. Tämä johtaa stressiin, keskittymiskyvyn heikkenemiseen, univaikeuksiin ja lisääntyviin sairauspoissaoloihin.
Pelko ei jää yksilön sisälle – se tarttuu. Jos yksi kokee olonsa turvattomaksi, tunne leviää helposti koko työyhteisöön. Ilmapiiri kiristyy, luottamus vähenee ja yhteishenki kärsii. Turvattomuus on siis paljon enemmän kuin tunne – se on organisaation toimintakykyä heikentävä ilmiö.
Pelko näkyy eri tasoilla – ja vaikuttaa koko organisaatioon
Pelko ei näy aina ulospäin, mutta se muuttaa ihmisten käytöstä, päätöksentekoa ja koko työyhteisön toimintaa.
Työntekijälle – jatkuva jännitys vie voimat ja keskittymisen
Kun työntekijä pelkää, keho on kuin “hälytystilassa”. Sydän hakkaa, hengitys on pinnallista ja mieli käy ylikierroksilla. Tässä tilassa on vaikea keskittyä, tehdä päätöksiä tai kohdata ihmisiä rauhallisesti.
- Jatkuva valppaustila kuluttaa energiaa ja aiheuttaa uupumusta.
- Ilo ja motivaatio katoavat, kun mieli on jatkuvassa varautumisessa.
- Pelko voi näkyä unettomuutena, ärtyneisyytenä ja fyysisinä oireina.
Kun työntekijä pelkää, hän alkaa helposti vältellä tilanteita, joissa on kokenut uhkaa. Tämä voi johtaa virheisiin, työtehon laskuun ja jopa siihen, että asiakaspalvelutilanteita hoidetaan ”puolivaloilla” vain siksi, ettei jouduta kohtaamaan mahdollista uhkaa.
Esimiehelle – vaikea johtaa, jos tiimi ei voi hyvin
Esimiehelle pelko näkyy usein poissaoloina, heikentyneenä ilmapiirinä tai hiljaisuutena tiimissä. Työntekijät eivät aina uskalla kertoa kokemuksistaan, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi “herkiksi” tai liioittelevansa.
Kun pelosta ei puhuta, se jää pinnan alle – ja pahenee.
- Turvattomuus lisää poissaoloja ja heikentää työmotivaatiota.
- Esimiehen on vaikea ratkaista ongelmaa, jota ei tiedetä olevan.
- Avoin keskustelu turvallisuudesta on tehokkain tapa rakentaa luottamusta.
Esimiehen tärkein tehtävä on luoda ilmapiiri, jossa turvallisuudesta saa ja kannattaa puhua. Se on johtajuutta parhaimmillaan – rohkeutta ottaa myös vaikeat asiat esiin.
Päättäjälle – turvallisuus on investointi, ei kuluerä
Johdon näkökulmasta pelko ei välttämättä näy suoraan, mutta sen seuraukset näkyvät numeroissa. Stressi, poissaolot, henkilöstön vaihtuvuus ja alhainen työmotivaatio ovat kaikki merkkejä turvattomuudesta.
Kun työntekijä ei tunne oloaan turvalliseksi, hän ei sitoudu organisaatioon. Silloin menetetään osaamista, työtehoa ja lopulta rahaa.
- Turvallinen työyhteisö on tuottava ja vetovoimainen.
- Ennaltaehkäisevä koulutus maksaa vähemmän kuin kriisin hoitaminen.
- Turvallisuus on osa työnantajakuvaa – ja kilpailuetu työmarkkinoilla.
Turvallisuuteen sijoittaminen ei ole pelkkä pakollinen kustannus, vaan strateginen päätös. Se luo pohjan hyvinvoivalle, tehokkaalle ja kestävälle organisaatiolle.
Kuinka pelkoa voidaan hallita – käytännön keinot turvallisempaan arkeen
Pelko ei katoa käskemällä, mutta sen vaikutuksia voidaan vähentää ja hallita. Tärkeintä on tuoda turvallisuus osaksi jokapäiväistä arkea ja antaa ihmisille konkreettisia työkaluja hallinnan tunteen palauttamiseksi.
1. Hengitysharjoitukset – hallinta alkaa hengityksestä
Rauhallinen ja syvä hengitys on yksinkertaisin keino rauhoittaa kehoa ja mieltä. Kun ihminen hengittää tietoisesti, stressihormonit laskevat ja olo tasapainottuu. Lyhyt hengitysharjoitus ennen vaativaa tilannetta voi muuttaa koko kehon reaktiota.
Hengitä nenän kautta sisään neljä sekuntia, pidätä kaksi, ja puhalla suun kautta ulos kuusi sekuntia – tämä yksinkertainen rytmi palauttaa hallinnan tunteen.
2. Tilanteiden mielikuvaharjoittelu – harjoittele ennen kuin tilanne tapahtuu
Kun mielessä on harjoiteltu erilaisia tilanteita, todellinen tilanne ei tule yllätyksenä. Ennakoiva ajattelu vähentää pelkoa, koska keho ja mieli tunnistavat tilanteen tutuksi.
Kun olet “käynyt tilanteen läpi” mielessäsi, reagointisi on rauhallisempi ja tehokkaampi tosipaikassa.
3. Liike ja kehonhallinta – vahvista luottamusta itseesi
Fyysinen harjoittelu lisää varmuutta ja kehotietoisuutta. Kun ihminen tietää pystyvänsä liikkumaan, väistämään ja hallitsemaan kehoaan, myös mieli rauhoittuu. Liike on paras lääke pelon jähmettävää vaikutusta vastaan.
Säännöllinen harjoittelu lisää paitsi kuntoa, myös luottamusta omaan toimintakykyyn.
4. Koulutus – tieto ja harjoittelu tuovat varmuuden
Pelkkä tieto ei riitä, jos sitä ei ole harjoiteltu. Uhkatilanteissa keho reagoi automaattisesti, ja siksi oikeat toimintamallit on opeteltava käytännössä. Hyvä koulutus yhdistää teoriatiedon, käytännön harjoittelun ja stressinhallintataidot.
Kun tietää mitä tehdä, ei tarvitse pelätä – tieto on paras turva.
5. Keskustelu – avoimuus rakentaa turvallisuutta
Kun työpaikalla uskalletaan puhua turvallisuudesta, ongelmat tulevat näkyviksi ja ne voidaan ratkaista. Avoin keskustelukulttuuri vähentää väärinkäsityksiä, lisää luottamusta ja tekee työstä mielekkäämpää.
Turvallisuuskulttuuri syntyy, kun jokainen uskaltaa kertoa huolistaan ilman pelkoa.
6. Selkeät toimintamallit – pelko muuttuu hallinnaksi
Kun organisaatiolla on selkeät ohjeet ja harjoiteltu toimintamalli, työntekijä ei jää yksin. Epävarmuus vähenee, ja tilalle tulee hallinnan tunne.
Turvallisuus on toistamista: mitä useammin harjoitellaan, sitä varmempi olo on tositilanteessa.
Asiakaspalaute Oodin kirjastosta:
“Stressinhallinta ja siitä palautuminen uhkatilanteista saivat paljon kiitosta. Hengitystekniikat ja stressin tunnistamiseen liittyvät asiat koettiin hyödyllisiksi. Stressinhallintaa ja sen vaiheet koettiin tärkeäksi osaksi uhkatilannekoulutusta.”
Oodin kirjaston palaute kuvaa hyvin, mistä turvallisuudessa on pohjimmiltaan kyse: ei pelkästään siitä, miten tilanteissa toimitaan, vaan siitä, miten niistä palaudutaan.
Me Safety Groupissa autamme luomaan turvallisempaa arkea.
Me Safety Groupissa autamme organisaatioita, esimiehiä ja työntekijöitä rakentamaan turvallisemman työympäristön – paikan, jossa jokainen voi tehdä työnsä ilman pelkoa. Olemme kehittäneet oman digitaalisen harjoitusalustan, jonka avulla uhkatilanne- ja turvallisuusasioita voidaan harjoitella helposti ja toistuvasti.
Turvallisuus ei synny sattumalta – se rakennetaan yhdessä, askel kerrallaan.
